|
Puheenjohtajana tilaisuudessa toimii opetusneuvos Krisse Sulonen Opetushallituksesta/
ordförande är undervisningsrådet Krisse Sulonen från Utbildningsstyrelsen
Tiistai/Tisdag 4.5.2010
08.30–09.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi/Anmälan och morgonkaffe
09.00–09.15 Tilaisuuden avaus
johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus
09.15–10.15 Hyvän koulurakennuksen kriteerit
arkkitehti SAFA, tutkija Jukka Sulonen
10.15–11.15 Osallistava koulusuunnittelu
arkkitehti SAFA Anneli Hellsten ja arkkitehti SAFA Seppo Markku,
H & M Arkkitehdit, Lahti
Kysymyksiä ja keskustelua
11.15–12.15 Lounas/Lunch
12.15–17.00 TUTUSTUMISKÄYNTEJÄ/SKOLBESÖK
Osallistujat tutustuvat vaihtoehtoon A, B tai C. Kuvaukset vierailukohteista löytyvät tämän ohjelman lopusta./
Välj ett av alternativen A, B eller C. Skolorna finns beskrivna i slutet av detta program.
Vaihtoehto A /Alternativ A (på svenska)
1. Tölö specialiseringsgymnasium och Högstadieskolan Lönkan, Lönkanhuset och Sandelshuset, Tölö
2. Svenska skolan för synskadade, Arabiastranden
3. Prakticum, Arabiastranden
Vaihtoehto B
1. Latokartanon peruskoulu, Helsinki
2. Arabian peruskoulu, Helsinki
3. Heltech, AV-viestinnän osasto, Käpylän koulutusyksikkö, Helsinki
Vaihtoehto C
1. Mankkaanpuron koulu , Espoo
2. Kuitinmäen koulu, Espoo
3. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Espoon keskus, Kirkkokadun toimipiste
Keskiviikko/Onsdag 5.5.2010
08.30–09.15 InnoSchool – tilojen merkitys ja
suunnittelu oppimisen kannalta
TkT, arkkitehti SAFA Aija Staffans, Aalto-yliopisto
09.15–09.45 Toimivan akustiikan luominen opetustiloihin
konseptikehittäjä Pauli Pallaskorpi, Ecophon
09.45–10.00 Kahvitauko/Kaffepaus
10.00–10.45 Opetusteknologian haasteet koulurakentamiselle
rehtori Marko Kuuskorpi, Salvelanrinteen koulu, Kaarina
10.45–11.30 Mistä on hyvä koulu tehty?
– oppilaiden, opettajien ja vanhempien käsityksiä hyvästä oppimisympäristöstä
KT Maarika Piispanen
11.30–12.30 Lounas/Lunch
12.30–13.00 Koulujen sisäilmaongelmien korjaaminen
tutkija Vesa Asikainen, Kuopion yliopisto, Ympäristötieteiden laitos
13.00–13.45 Toimiva ja esteetön kouluympäristö kaikille
erityisluokanopettaja Ossi Helander, Tervaväylän koulu, Lohipadon yksikkö
13.45–14.15 Kahvitauko/Kaffepaus
14.15–15.30 Rinnakkaisryhmät/Parallella grupper
1) Oppimisympäristöhankkeista tulevaisuuden malleja
pj. insinööri Heli Anttalainen, Opetushallitus
– Tulevaisuuden koulu -hanke, Oulu, projektipäällikkö Pasi Mattila
– Sammatin Vapaa Kyläkoulu – Toimintapiha kyläkoululle -hanke,
pihasuunnittelija Juha-Pekka Reilin
– Riihimäen Pohjolanrinteen koulu – TAHTO: Teknologia Arjen Hyödyksi ja
Tueksi Oppimisessa, opetusteknologinen suunnittelija Heini Majaranta, Riihimäen
kaupunki
2) Lärmiljöprojekten – framtidsmodeller (på svenska)
ordf. Tor Lindholm, undervisningsråd, Utbildningsstyrelsen
– Projekt skolparken, Karis stad, rektor Elisabet Ehrstedt, Karis svenska lågstadium
– Lärmiljö med eleven i centrum – Åbo stad, Skolcentralen, lärare Ann Westerstråhle,Cygnaeus skola
– Distansundervisning i realtid – Helsinge gymnasium, rektor Magnus Westerlund
15.30–16.00 Palautekeskustelu edellisen päivän kouluvierailujen tiimoilta
/Diskussion utifrån gårdagens skolbesök
ylitarkastaja, arkkitehti SAFA Mikko Helasvuo,
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Sivistyspalvelut
Hyvää kotimatkaa!/Trevlig hemfärd!
*** Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia./Förändringar i programmet är möjliga.
Vaihtoehto A/Alternativ A (på svenska)
1. Högstadieskolan Lönkan/Tölö specialiseringsgymnasium, Lönkanhuset och Sandelshuset, Helsingfors (Sandelsgatan 3, Tölö)(nybyggnad och renovering)
Våren 2007 uppfylldes drömmen om ett eget skolhus för Tölö gymnasium. Då invigdes det av akademikern, arkiktekten Juha Leiviskä ritade Sandelshuset vid Tölö torg. De allmänna lokalerna delar gymnasiet med Högstadieskolan Lönkan, Musik- och kulturskolan Sandels och Ungdomsgården Sandels. Som skolbyggnad är Sandels tilläggslokal till Lönkans skolhus, den av Hilding Ekelund 1954 ritade skolbyggnaden på samma tomt. Högstadieskolan Lönkan och Tölö specialiseringsgymnasium finns delvis kvar i den gamla byggnaden, nu nyrenoverad till ritningar av arkitekt Leena Yli-Lonttinen.
Den intensifierade musikundervisningen på svenska i Helsingfors är förlagd till Lönkan. Musikskolan har omkring femhundra elever. Gymnasiet med sina funktionella klassrum och undervisningsutrymmen har tagit plats i två våningar. Konsertsalen i Sandelsfastigheten kallas Gyllenbergsalen och används också av högstadieskolan och gymnasiet. Gyllenbergsalen kan även hyras av utomstående under kvällar och veckoslut.
Som alltid har Juha Leiviskä skapat ett helhetskonstverk, som skickligt anpassats till miljön, platsen, och dess historia. Allaktivitetshuset vid Tölö torg är också oöverträffat som mötesplats för stans svenska ungdomar och unikt för att flera instanser samsas om det.
2. Svenska skolan för synskadade, Helsingfors, Arabiastranden (Parisgränden 2)(nybyggnad)
I skolans nya lokaliteter i Arabiastranden finns handikappanpassade tekniska lösningar som gör att också elever med svåra fysiska handikapp kan välja skolan. De splitternya utrymmena ger ännu flera möjligheter och mer flexibilitet. Skolan finns i Kvarteret Sesam, en unik helhet med betoning på boende, svenskspråkig service och handikappvänlig miljö. Utöver skolan inkluderar kvarteret bland annat hyresbostäder, daghem och en svensk kvartersskola (stadens). Utgångspunkten var att skapa förutsättningar för ett bekvämt boende, ett svenskt daghem och ändamålsenliga utrymmen för de organisationer som etablerar sig i kvarteret.
Sesam öppnade sina dörrar hösten 2009. Arkitekterna Stefan Ahlman och Jaakko Sutela är huvudplanerare för projektet. I planeringen av kvarteret och helheten har stor vikt lagts vid att göra både boendet och miljön handikappvänliga. Också designen av gatumiljön och parken i kvarteret fokuserar på handikappades och synskadades behov. De gemensamma gårdarna i hela Arabiastrandsområdet har för övrigt konstverk som utgår från något speciellt tema. Kvarteret ligger några kvarter norr om det stora svenskspråkiga campuset i Arabiastranden med Arcada, Prakticum och tillhörande studentbostäder, vilket ger fina möjligheter till samanvändning av resurser och utrymmen.
3.Yrkesinstitutet Prakticum, Helsingfors, Arabiastranden (Jan-Magnus Janssons plats 5)(nybyggnad)
Det finlandssvenska campusområdet i Arabiastranden består av Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Yrkesinstitutet Prakticum, studentbostäderna vid Majstranden och Arcada studerandekårs Cor-hus. Framtiden är ett finlandssvenskt campus med över 2300 studerande och 250 lärare och andra anställda. Huvudplanerare för området är arkitekt Stefan Ahlman, och formspråket är karakteristiskt för honom; modernt, med en överväldigande blandning av olika material, färger och former. Prakticum har mångsidiga arbetsutrymmen. Byggnaden är något ljusare än Arcada intill och har stora glasytor som öppnar mot det omgivande landskapet. Utanför matsalen finns sig en terrass i trä och mellan byggnaderna uppstår ett torg, Jan-Magnus Janssons plats.
Prakticumhuset invigdes hösten 2005 och har för närvarande 650 studerande inom skönhets-, social- och hälsovård, turism-, hotell- och restaurangservice, teknik samt yrkesförberedande utbildning. En av Prakticums tyngdpunkter är att vara den ledande yrkesläroanstalten vad gäller teknisk utveckling och utnyttjandet av tekniken som didaktiskt verktyg inom undervisningen.
Vaihtoehto B
1. Latokartanon peruskoulu, Helsinki, Viikki (Agronominkatu 22) (uudisrakennus)
Kesällä 2009 valmistuneen Latokartanon peruskoulun on suunnitellut PES-Arkkitehdit Oy, pääsuunnittelijana arkkitehti Tuomas Silvennoinen. Uudisrakennuksessa on, Viikin alueelle ominaisen kestävän kehityksen mukaisesti, ensimmäinen kouluihin asennettu mittava aurinkosähkökokeilu. Ilmanvaihtoratkaisu on pääosin luonnollinen, mutta koneellisesti varmistettu.
Rakennuksen keskellä on korkea sali näyttämöineen ja sen ympärillä muut tilat neljänä sakarana. Tavoitteena oli päästä eroon matalan käyttöasteen tiloista, kuten käytävistä. Rakennuksesta tehtiin hyvin kompakti ja tiivis paketti. Luokat ovat kooltaan normaalia pienempiä, avaruutta niihin tuo lasiseinä viereiseen luokkaan ja luokkien keskellä olevaan kotiaulaan, joka on samalla luokkien jatke opetus- ja oleskelutilana. Koulurakennuksen veistoksellisen ilmeen saavuttamista edesauttoi se, että koulu vuokraa liikuntatilansa viereisestä liikuntahallista. Koulurakennukseen ei siis tarvinnut sovittaa isoa liikuntasalia.
Koulussa on tilat yhteensä 450 oppilaalle luokka-asteille 1–9 sekä kolmelle 10 oppilaan erityisopetusryhmälle. Opetuksessa painotetaan mm. monikulttuurisuutta, kulttuuriperintöä, kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia.
2. Arabian peruskoulu, Helsinki (Berliininkatu 4, Arabianranta)(laajennus)
Arabian peruskouluksi peruskorjattiin 2000-luvun alussa 1970-luvulla rakennettu asuntola. Hankkeen toisessa vaiheessa alakoululaisille rakennettu koulu laajennettiin luokkia 7–9 varten. Lisärakennukseen sijoitettiin yläasteen kaipaamat erityisopetustilat sekä muun muassa kirjasto. Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen Ky:n suunnittelema laajennus valmistui keväällä 2009 ja on ulkonäöltään sopeutettu vanhaan osaan, johon se liittyy yhdyskäytävän kautta. Vanhan rakennuksen runko hyödynnettiin ja rakennukseen lisättiin sisääntuloaula, auditorio ja liikuntasali. Koulun pihalla on aidalla eristetty opetuspiha, jonne on tarkoitus kylvää muun muassa erilaisia viljakasveja biologian opetuksen havaintomateriaaliksi. Talvella kasvatusta voidaan jatkaa sisätiloihin rakennetussa multahuoneessa.
Tontti tuli huolella käytetyksi, kun samaan kohteeseen sijoitettiin koulun lisäksi myös päiväkoti, nuorisotalo ja leikkipuisto. Rakennuskokonaisuuden eri osilla on oma tunnusvärinsä – koulun seinäpinnoissa on sinistä, päiväkodissa keltaista ja nuorisotalossa punaista. Viimeksi mainittu on kaupunginosan kohtauspaikka.
Lähikouluna toimivassa peruskoulussa on noin 400 oppilasta.
3. Heltech, Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Käpylän koulutusyksikkö, AV-viestinnän osasto, Helsinki, Arabianranta (Muotoilijankatu 3)(uudisrakennus)
Vuonna 2002 valmistunut rakennus sijoittuu Taideteollisen korkeakoulun ja Mediakeskus Lumeen viereen Helsingin Arabianrantaan. Rakennus on eräänlainen työpaja, jonka materiaali- ja värimaailma on viritetty nuorten opiskelijoiden maailmankuvaan, rennoksi ja luovaa tekemistä tukevaksi. Visuaaliseen otteeseen inspiraatiota antoivat lähiseudun värikkäät, muuntuvat konttipinot ja mielikuva suuresta pikselikuvasta. Rakennuksen värikkäällä pihasivulla on poikkeuksellisen vähän ikkunapintaa, koska sisällä on paljon tiloja, jotka pitää saada täysin pimeiksi. Esimerkiksi ylimmässä kerroksessa on iso, kahden kerroksen korkuinen studiotila. Myös auditorio on täysin vailla ikkunoita.
Rakennuksessa on vaikuttava, neljän kerroksen korkuinen lasiaula, jonka ulommaisessa nurkassa on barokkimainen portaikko. Eri opetuskokonaisuuksien tilat sijaitsevat kukin omassa kerroksessaan. Jokaisessa kerroksessa on omat sisutusmateriaalinsa ja värityksensä. Oppilaitoksessa on tilaa noin 280 opiskelijalle ja suuntautumisvaihtoehtoja on viisi: liikkuva kuva, multimedia, digimedia, valokuvaus ja ääni. Pääsuunnittelija on arkkitehti Pentti Kareoja Ark-House Arkkitehdit Oy:stä.
Vaihtoehto C
1. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Espoon keskus, Kirkkokadun toimipiste (Kirkkokatu 16) (uudisrakennus)
Omnia on monialainen oppilaitos, joka järjestää ammatillista koulutusta Espoon ja Kirkkonummen alueella kaikkiaan seitsemässä toimipisteessä. Kirkkokadun toimipisteen suunnitteli arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy Espoon keskuksen ammatillisen koulutuksen kampusalueelle. Koulutusta annetaan kulttuuri- sekä tekniikan ja liikenteen alalta. Uudet ja ajanmukaiset opetustilat valmistuivat 2007.
Rakennus on läpinäkyvä ja arkkitehtonisesti selkeä. Valoisuus tulee hyvin esiin yläkerran käytävillä, joiden valokuilut luovat kontrastin suljetuille luokkatiloille. Koulun ala-aula on täyskorkeaa kolmen kerroksen korkuista tilaa. Avara aula yhdistyy leveässä päässään oppilaitoksen ruokalaan, jonka yläpuolella on kaksi luokka- ja toimistokerrosta. Toisesta päästään aula kapenee talon läpäiseväksi käytäväksi, joka ulottuu rakennuksen pohjoispäätyyn asti. Käytävä muodostaa läpinäkyvyydessään koulun keskipisteeseen eräänlaisen raitin. Talon koilliskulmassa sijaitseva portaikko on sijoitettu näyttävästi läheisten liikenneväylien risteykseen. Portaikon ulkoseinät ovat lasia ja sisäseinät tiiltä – samoin kuin rakennuksen lähes koko muukin julkisivu. Koulu sovitettiin Espoon arvokkaimpaan kulttuurimiljööseen, jota hallitsee vanha harmaakivikirkko. Uudisrakennuksen punainen poltettu tiili ja graniitti sekä tummanharmaat metalliosat korreloivat hyvin läheisen kirkon materiaaleihin.
2. Mankkaanpuron koulu, Espoo (Vanhan-mankkaan Tie 17, Mankkaa) (laajennus ja peruskorjaus)
Mankkaanpuron koulu on tammikuusta 2009 alkaen toiminut uudessa lisärakennuksessa ja täysin peruskorjatussa vanhassa päärakennuksessa. Hankkeen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Timo Jeskanen, joka halusi luoda laajennusosasta tasaveroisen parin 1950-luvun rakennukselle ottamalla huomioon vanhan päärakennuksen ilmeen.
Vanhasta rakennuksesta johtaa lasiseinäinen kävelysilta vuonna 2008 valmistuneeseen laajennusosaan, johon sijoitettiin muun muassa ruokasali, liikuntasali, koulukirjasto, tietokoneluokka sekä tavanomaisia luokkatiloja. Merkittävimmät peruskorjauksen tuomat muutokset olivat talotekniset parannustyöt, hissien asentaminen, hallinnon uudet tilat sekä entisen liikuntasalin tilalle rakennetut taideluokat. Toinen uutuus on kokoon taittuva katsomo ja uudenaikaisella esitystekniikalla varustettu liikuntasali.
Maisemasuunnittelu Byman & Ruokonen uudistivat koulun piha-alueen täysin noin 300 alakoululaisen iloksi.
3. Kuitinmäen koulu, Espoo (Kuitinkuja 4) (peruskorjaus)
Espoon Olarissa sijaitseva yläkoulu valmistui 1983 arkkitehtitoimisto Perko & Rautamäen suunnittelemana. Nyt koulu on peruskorjattu teknisesti uutta vastaavaan kuntoon. Peruskorjauksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Perko Oy. Tärkeimmät korjauskohteet olivat ilmanvaihto, ulkoseinät, vesikatto ja piha. Samassa yhteydessä korjattiin tilamuutoksin ja vähäisellä lisärakentamisella toiminnallisia puutteita: luokkahuoneita suurennettiin, opettajille tehtiin lisää työtilaa ja musiikille rakennettiin uudet tilat. Koulun yhteydessä ollut asunto otetaan koulun käyttöön ja sinne sijoitetaan mm. oppilaskunnan tilat ja uusi siivouskeskus. Musiikkipainotteisen koulun oppilasmäärä on korjauksen jälkeen 350. Rakennustyöt valmistuvat kevätlukukauden alkuun 2010.
|
Tulosta
tilaisuuden tiedot