Astrid Lindgren Ronja ryövärintytär Ronja Ryövärintytär on isänsä silmäterä ja pesunkestävä ryövärinlapsi: mustatukkainen peloton pörröpää, joka tuntee paitsi ryöväritanssit, myös Matiaksenmetsän salaisimmatkin sopukat kuin omat taskunsa. Harmi vaan, että hän ei ollenkaan halua isona ryöväriksi. Ja isä-Matiaksen, oikean ryöväriruhtinaan, mielestä on vielä suurempi harmi se, että Ronja tutustuu Borka-ryövärin poikaan Birkiin ja pitää tätä veljenään. Kaikkihan tietävät, että Matias ja hänen kaksitoista ryöväriään ovat melkein aina vihanneet Borkaa ja hänen ryövärijoukkoaan. Ja nyt tuo Borka-hyväkäs on muuttanut Matiaksenlinnan toiseen puoliskaan, siihen, joka Ronjan ja Birkin syntymäyönä, ajattarien ulvoessa paukahti ukkosenilmalla eroon päälinnasta. Mutta kähäräpäinen Ronja ja punatukkainen Birk tahtovat kuitenkin olla sisaruksia. He tahtovat yhdessä kesyttää villihevosia, katsella pönthiittisten yöllistä tanssia, nauraa hölmöille kakkiaisille ja olla vaan keväässä, joka visertää, sirkuttaa ja tuoksuu Matiaksenmetsän joka kolkassa. Se ei kuitenkaan ole helppoa, kun vanhemmat vihaavat toisiaan. Ja on metsässä muitakin uhkia: ajattarat kirkuvat pelottavina taivaalla ja karhut metsästävät silloin, kun hämärän kansa vielä nukkuu mättäitten alla. Ronja Ryövärintytär joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta onneksi Kalju-Pietu, tuo vanha ryövärinkonkkelo, saa joskus viekkaita ajatuksia päähänsä! Ronja Ryövärintyttären on sanottu saaneen alkunsa kirjailija Astrid Lingrenin kaipuusta erämaan yksinäisyyteen. Matkustaessaan kerran metsän ohi hän näki hienon vuoren, jolle alkoi heti kuvitella ryövärinlinnaa. Ronja Ryövärintyttärestä on tehty myös elokuva, samoin kuin monista muistakin Astrid Lindgrenin lastenkirjoista. Mervi Heikkilä - julkaisuvuosi: 1. painos 1981 Tietoja kirjailijasta / kirjailijoista: Astrid Lindgren 1907-2002 Ruotsalainen Astrid Lindgren oli yksi maailman tunnetuimpia ja rakastetuimpia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Niinpä häntä ja hänen laajaa tuotantoaan on ihan mahdotonta esitellä kovin lyhyesti. Astrid Lindgren syntyi maalaistaloon Etelä-Ruotsissa, Smoolannissa. Hän itse on kertonut lapsuutensa olleen hyvin onnellinen. Hänen vanhempansa rakastivat toisiaan ja siihen aikaan lapsilla oli aina leikkikavereita, niin kotosalla kuin naapurustossakin. Erityisesti luonto oli Astridille tärkeä: 1900-luvun alussa maalaismaisemissa laidunsivat lehmät ja pihoilla kuopsuttivat kanat. Pelloilla ei nähty traktoreita vaan hikoilevia työhevosia sekä isäntiä ja renkejä. Lapset taas kiipeilivät mielellään puissa ja seikkailivat purojen varsilla -varsinkin Astrid. Astrid Lindgrenin huomattiin jo varhain olevan kirjallisesti lahjakas ja hän julkaisikin ensimmäisen kirjoituksensa: “Tilamme elämää“ Vimmerbyn paikallislehdessä vasta 13-vuotiaana. Aikuiseksi ei kuitenkaan ollut helppo kasvaa ja murroiässä Astrid oli usein masentunut ja alakuloinen. Nuorena naisena Astrid meni töihin Wimmerbyn sanomiin. Kohta hän kuitenkin tuli raskaaksi ja sai pojan. Hän ei halunnut mennä naimisiin pojan isän kanssa ja niinpä hän joutui antamaan poikansa kasvattikotiin ja muuttamaan itse Tukholmaan. Siihen aikaan ei nimittäin pidetty sopivana, että naisilla, jotka eivät olleet naimisissa, oli lapsia. joutui 19-vuotiaana muuttamaan Tukholmaan. Opiskeltuaan sihteeriksi hän pääsi töihin konttoriin ja meni pian naimisiin konttorinjohtaja Sture Lindgrenin kanssa. Nyt hän sai pikku poikansa kotiin ja perheeseen syntyi vielä Karin-tytärkin. Juuri tyttärelleen Astrid kirjoittikin ensimmäiset tarinansa. Karinilla oli vilkas mielikuvitus ja hän pyysi äitiään eräänä päivänä kertomaan juttuja tytöstä nimeltä Peppi Pitkätossu. Ensin Peppi Pitkätossu -tarinat eivät kelvanneet kustantajille, mutta Astrid Lindgren ei lannistunut vaan kirjoitti nuortenkirjan “Riitta-Maija keventää sydäntään“. Tämä kirja tuli toiseksi eräässä nuortenkirjakilpailussa ja pian Astrid lähetti Peppi Pitkätossun erääseen lastenkirjakilpailuun. Maailman vahvimmasta pikkutytöstä, Peppi Pitkätossusta kertova tarina voitti koko kilpailun ja siitä tuli heti hurjan suosittu. Elettiin vuotta 1945. Siitä pitäen Astrid Lingren julkaisi paljon lastenkirjoja, joista osa on fantastisia lastenromaaneja kuten “Mio, poikani Mio“, “Veljeni Leijonamieli“ ja “Ronja Ryövärintytär“. Näissä kirjoissa taistellaan erilaisten ilkeiden hirviöiden kanssa, mutta aina hyvä lopulta voittaa ja lapsille käy hyvin. Peppi Pitkätossun lisäksi Astrid Lindgrenillä oli toinenkin villi lapsisankari: Kissankulman Eemeli. Eemeli-kirjoissa seikkaillaan Astridin isän lapsuuden idyllisissä maalaismaisemissa. Mutta Lingren kuvasi myös kaupunkia, esimerkiksi Katto-Kassisesta kertovissa kirjoissa; Katto-Kassinen lentää, Maailman paras Katto-Kassinen, Pikkuveli ja Katto-Kassinen, Katto-Kassinen lentää jälleen ja Katto-Kassinen kujeilee. Merimaisemiakin Lindgren on kuvannut, esimerkiksi Saariston lapsista kertovissa kirjoissaan. Astrid Lindgrenin laajan tuotannon kautta voimme lukea myös mestarietsivä Kalle Blomkvistista, Melukylän lapsista ja monista muista lapsisankareista. Lindgrenin kirjoja on käännetty yli 70 kielelle ja lopulta hänestä tuli niin merkittävä henkilö Ruotsissa, että hän pystyi vaikuttamaan jopa valtakunnan politiikkaan ja lainsäätäjiin. Lisätietoja: Ljunggren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren, suom. Ismo Loivamaa, WSOY, 1997 Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren, suom. Irmeli Järnefelt, WSOY, 1988 Lindgren, Astrid: Lapsuuteni Smoolanti Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen opiskelijat ovat tehneet mainion Astrid tietokannan, josta on helppo aloittaa: www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/kehys.html Muita hyviä sivuja ovat esimerkiksi: http://members.tripod.com/~mfj/astrid.lindgren.html http://falcon.imu.edu/~rameyil.lindgren.html Astrid Lindgrenin tuotannosta suomennettu: (vain ensimmäinen painos merkitty) Eemeli ei kitsastele, 1986 Eemeli ja keittokulho, 1997 Eemeli ja Liinan poskihammas, 1976 Eemeli ja pikku Iida, 1990 Eemeli ja pikku Iidan metku, 1985 Eemelin kootut metkut, 1972 Eemelin sadas puu-ukko 1995 Eemelin uudet metkut, 1971 Eläköön Eemeli, 1971 Hirmu-Niilo, Smoolannin kamalin kummitus, 1987 Hämärämaassa, 1995 Itaran isännän markkinamatka, 1989 Kalle Mestarietsivä, 1952 Kalle, Smoolannin sankari, 1992 Kati Amerikassa, 1953 Katto-Kassinen kujeilee, 1975 Katto-Kassinen lentää, 1975 Liisan hassu hernetemppu, 1993 Lotta, Janne ja Minnamanna, 1964 Lotta on iloinen, 1990 Lotta osaa mitä vain, 1978 Maailman paras Katto-Kassinen, 1976 Kerstin ja minä, 1949 Kompa Kamppinen eli olipa vähällä jäädä kirja Peppi Pitkätossusta kokonaan tulematta, 1988 Kotitonttu, 1961 Kultasiskoni, 1974 Kyllä meillä oli hauskaa, 1961 Lapsuuteni Smålanti, 1988 Lasten päivä Melukylässä, 1966 Marikin joululoma, 1994 Marikki, 1962 Marikki ja kesäkummun Tuikku, 1977 Marikki, katso lunta sataa! 1983 Matti ja kesä, 1969 Melukylän joulu, 1964 Melukylän kevät, 1973 Melukylän lapset, 1950 Melukylässä on hauskaa, 1987 Melukylässä tapahtuu, 1952 Mestarietsivä Kalle Blomkvist, 1988 Minä en tahdo nukkumaan, 1988 Minäkin haluan siskon, 1979 Minäkin tahdon kouluun, 1980 Nisse Naskali muuttaa kaupunkiin, 1958 Osaa Lottakin ajaa, 1974 Pekka Peukaloinen, 1951 Peppi aikoo merille, 1950 Peppi järjestää, 1970 Peppi, maailman vahvin, 1971 Peppi Pitkätossu, 1946 Peppi Pitkätossu Etelämerellä, 1954 Peppi Pitkätossu karkuteillä, 1972 Peppi Pitkätossun tarina, 1969 Peppi pitää kutsut, 1971 Peppi tulee, 1970 Pikkuveli ja Katto-Kassinen, 1956 Punasilmäinen lohikäärme, 1986 Rasmus ja kulkuri, 1956 Rasmus, Pontus ja Höpö, 1958 Riitta-Maija keventää sydäntään, 1947 Ronja, ryövärintytär, 1981 Ryöstetty Rasmus ja mestarietsivä: Kalle Blomkvistin seikkailuja, 1954 Saariston lapset, 1965 Saariston lapset merirosvoina, 1968 Satuja, 1981 Se Eemeli, se Eemeli, 1973 Se pikkuinen Lotta, 1962 Smoolannin sankari ja muita kertomuksia, 1983 Soittaako lehmus, laulaako satakieli? 1984 Taina Tomera auttaa mummia, 1963 Tallin joulu, 1979 Tunnetko Peppi Pitkätossun? 1961 Vaahteramäen Eemeli, 1970 Veljeni leijonamieli, 1974 Yksityisetsivä Kalle Blomkvist, 1948 Mervi Heikkilä Kirjasta on tehty elokuva tai tv-sarja Kumi-Tarzanin kirjatarjotin: Aarresaari